Ilmat suosii lomalaista. Ja lomalla on aikaa kirjoittaa tänne taas. Ajattelin aloittaa tällä kertaa puhtaalta pöydältä ja poistelin surutta entiset riipaisemattomat riipustukset. Ajat muuttuu ja niin muuttuu ihminenkin.

Viikonlopun jälkeen on taas mielessä pyörineet erinäiset ystävät ja tuttavat. Miksi sitä aina ajautuu siihen samaan tilanteeseen, missä kuuntelee sen ns. ystävän jorinaa ja ainaista valitusta omasta elämästään. Enkä mä mielestäni ole edes mitenkään kiltti ihminen ja silti huomaan aina joutuvani tämän energiasyöpön pauloihin. Kuten sanottu ihmiset muuttuvat.

Ennen tuokin ihminen oli intoa täynnä ja ensimmäisenä ylipuhuttavissa kaikenlaisiin hulluihinkin tempauksiin. Mutta nyt ei kiinnosta mikään eikä kukaan. En siis ainakaan minä.

Tällä kertaa ratkaisin asian vetämällä kännit. Todella fiksua ja kypsää käytöstä... =)

No toivotaan, että kaveri kyllästyi meikäläisen tempaukseen, eikä juuri ota enää yhteyksiä tämän loman aikana... Pelkurina on niin paljon helpompaa väistellä tilannetta, kuin ottaa härkää sarvista. Tämän ihmisen kanssa eivät normaalit säännöt päde.

Mutta yksinäiseltäpä nyt vaan tuntuu. Tämänkin kaverin kanssa "kasvettiin erilleen". Kai se on vaan sitä aikuistumista ja minä olen jäänyt kelkasta. Mutta onko pakko kasvaa tylsäksi josei haluu? =)

Haussa siis uusi tosi ystävä, joka jaksaa kattella vähä tämmöistä oudompaakin kissiä. Ystävä, joka ei pelkää olla oma itsensä ja antaa minullekin tilaa koheltaa oman mieleni mukaan. Joskus toki tarvitaan apua jalkojen maassa pitämisenkin suhteen. Plussaa viksuudesta ja vilmaattisuudesta ja etenkin pohdiskelevasta elämänasenteesta. Ilmoittautumiset tähän osoitteeseen ja mieluusti mukaan vastaus seuraavaan kysymykseen: Jos autoissa kasvaisi karva, minkälaisen trimmauksen omaasi hankkisit?

Kiitos ja kumarrus!